Savate, työ & uusi kulttuuri

Olen käynyt innokkaasti Savatessa ja rakastun kerta kerralta enemmän. Ennen tuntia kiroan itseäni, kiukuttelen ja kieltäydyn menemästä. Yhä. Maksetun kurssin (KALLIS) käyttämättä jättäminen ei vielä saa omaatuntoa kolkuttelemaan, mutta se potkii perseelle, kun miettii mitä hyvää samalla summalla voisi tehdä kehitysmaassa. Joten olen käynyt. Olen siinä melko susi, mutta kukapa aloittelija ei olisi. Ylpeydeksekseni voin sanoa että olen saanut edellisellä tunnilla 2kpl lyöntejä väistettyä. Väistöt on suurin haasteeni (kestävyyden, voiman ja tekniikan lisäksi :D):

dalmatiajalka on ottanu damagea

Turistikierroksella Helsingissä. ARGH YLI HIENO

 Uroo kävi Suomessa. Minun sooloiluasuntooni asettui hän ja alkuun oli haastavaa. Meikän järjestys, siivoustaso ja ilmapiiri kämpässä totally weird. Nyt kun hän on palannut on jo ikävä ja kaipaa kälätystä ja kiistelyä pöytärätillä lattioiden pyyhkimisestä. Esittelin Helsinkiä eri puolilta. Useimpia nähtävyyksiä en ollut itsekään nähnyt, joten aika rouhiaa oli

AAARGH!

Götan omituista antiikkia oli onnistunut koristamaan ikkunaansa kapalalla. Hienoin näyteikkuna koko maailmassa

Gjerdrum memorialmessuilla oli autoja

aaaah autoja

oltiin puntalas

KESÄYÖVUORO

 Vakituinen työ ei ole ahdistanut niin paljoa kuin oletin.Työ on kolmivuorotyötä ja siinä on haasteensa saada vähemmän kuormittava työrytmi päälle. Vapaita, iltoja, aamuja ja öitä on miten sattuu ja se kuormittaa. Aivot ei pääse nollautumaan, muutoin kuin alkoholilla. Jos alkoholia käyttää nollaamiseen niin keho ei jaksa ja sen jälkeen pääkään ei jaksa. Kenties nää johtuu vanhenevasta ruhostani, mutta oon ollu hirmu mature juopottelujen kanssa viime aikoina.

DALIMUSEO Figueresissa, kuvan otti LINDA!

Matkoja
Kävin touko-kesäkuussa Barcelonassa uusien tovereiden kanssa. Paras muisto tästä on Dali -museo unettoman yön jälkeen.

Kävimme myös Norjassa Gjerdrum nimisessä kyläsessä tatuointimessuilla

Nepaliin lähden tiistaina! IIK. Sain töistä lomaa. Tuun takasin joulukuussa

hupswtf

Sain muutettua, HEI! Kämppä o mainio, mun kokonen ja värinen ja kaikki hienosti. Muutossa muutamia töyssyjä, pesukoneesta hajosi kahva, mutta sen saa yhä auki taltalla. Sohvasta unohtui laudat pohojammaalle, mut saan ne kannettua junassa ma luulen. Paskamaisin töyssy oli kumminkin uuen kämpän ilmasto, heräsin nenä veressä ja järkyttävän kipiänä. Huoneilman kosteusaste on varmaan -8. Meikä hommaa kosteusmittarin ja alan selvittelemään, ku arki täs ny alakaa ens viikolla.

Elon hailaitteja on ny: Valion aurajuustomainos. Aamusta iltaan löysäilyä. Äiteen hienot samppoovarannot ja sauna. Karkkia. Oon kattonu realityä aamusta iltaan, aivosolut alkaa olla mannapuuroa.

Aikuistumiskriisejä on ollu muutamia. Ahistaa aina välillä. Tulevaisuus, työt, kämppä jne jne kaikki. Ahistelenko vaan siksi, että mun elämässä ei juuri oo mitään tähdellistä tekemistä. Kun on aikaa kattoa telkkaria koko päivä, nii o paljo tilaa myöski ahistua. Mää muutan sen, jonain päivänä tai alan aktiiviseksi.

Meikän uudenlainen elämä erakkorapuna käynnistyy maanantaina 12.5.2014. Tämä historiankirjoihin merkittäköön. Onneksi Lohan asuu naapurissa, ni voin käyä sielä terapiakahvittelemassa ku pää alkaa poksua. poks.

-----------------------------------------------------------
Moi, olin kirjottanu tuon tuos toukokuus ja olin unhoittanut muokata sen näkyväksi. UPDATE. olen vakitöissä, hieno kämppä, vakinaisessa elämäntilanteessa poikaystävän kohdilta etc. reissuun lähden 14.10 jes. vakityö on ok, ei paha kun on harraste. en muista enää mitä on tapahtunu, mutta todnäk päivitän tämän rutkun itseäni varten tuossa kun taas aasiassa lorvin ja on aikaa. nyt on kiire rok rok nonstop ja ei kerkiä edes istua. this is finland. nährää!

moon pakkoaikuistumisen eessä

palattuani Suomeen, oon seikkaillu ystävien ja perheen luona. Oli ihana honeymoon, kunnes sain postit äiteeltä. Mun pitää alkaa maksaa. Kaikesta, niiku aikuisten. Pankkikorttimaksua, vesimaksua, nettimaksua ja muuta pelottavaa. En ala. 

Vakityöpaikka

Vuokrayksiö

Jenkkisänky...

ei enää mahdollisuutta nyrkkeilyyn (työ iltatyötä ja rreenit illalla).

ei ristus.
eii...
 

eivvv.

Parasta on ollu ystävät ja perhe. Tietty. Isältä sain myös paistinpannun, sellanen keraaminen hieno ja kultanen. Sain kämpän, Kalliosta. Työpaikasta sanottiin, että voin ottaa palkatonta työlomaa jos reissuvarvasta kutkuttaa. Sijaintini Kallios kyllä edesauttaa sosiaalista elämää, itähelsinkiin ei kukaan mielellää lähteny ja mä en jaksanu töiden jälkee edes sheikkaamaan buudii.

Sit o McLeodin tyttäret Areenassa vieläki...

Suomi

Lennot meni hyvin, sain ruokaa.
Etihadilla oli menü, josta sai valita kasvisruokaa. Ennakkotiedoista poiketen, kaikki lennot ei ollukkaa Etihadilla vaan Airberlinillä. Niilläkin oli kasvisvaihtoehto, mutta kun vaihdoin aamupalapekonit pannarii, nii ne vähä mossahti ja sanoo että ennakkoon pitää tilata. joojoo.

Kävin Helsingis avokado -pitsalla. Huikeeta! Helsingistä tuli kotoisat fiilingit, ei ollenkaa surkea kaipuu toisaalle. Nyt meikä o kuitenki kuukauden lomalla pohojammaalla ennenku työura taas jatkuu, helsingforssissa. Melko optimistinen oon kämpän löytymisestä. Aina sellanen löytyy! Jossei muualta, nii itä-helsingistä.

En surkuttele takasin paljoa, täällä o puolensa ja Katmandussa o puolensa. Eniten ootan mun uutta sänkyä uuessa kämpässä, jotka molemmat o vielä hankintalistalla :P

JEAAABEBEE!

Pokhara

 Terve! Kävimme pokharassa muutaman päivän lököilyillä. En jaksa kuvailla kaupunkia ja sen mahdollisuuksia sen tarkemmin, googl. Meikäläisen matka alako sillä, että kun lähtö ois pitäny olla kuuelta, heräsinkin yheksältä. Tuo parempi puolisko oli siitä varsin käärmeissään ja koko meno kränättiin puolin ja toisin. Hienoa tunnelmaa kesti n.7h pyörällä, ajettiin 40-60km/h.

maisemata

tomunen naama

materiapäissäni ostin mekon, jonka jo hyllytin. eli en käytä sitä enää

salajorpakko, hieno

meikän poseerausharjoite ja kuumat sääret!

lähikuva kuumista sääristä. kävin vahauttamassa ja aiheutin hämmennystä kun kieltäydyin bikiniwaxistä

vähä harjoitetta kaipaa meikän glamourmallin elämä

nuo pisteet lätäkössä o puhveleita. tota peltoo o silmän kantamattomii täynnä hevosii ja puhveleita käyskentelemässä. haluan reinkranoitua puhveliksi pokharaan, sillä suuri osa väestöstä ei syö puhvelii sielä <3.

tää oli polkuvene, meikä poseeras ja kuvas ja toi uroo poloki. oikein!

pilukahvi

veg-lento

Moroo,

Kävin australiandiassa ja palasin takaisin KTM:n.


Voin tässä lievästi purkaa juuri taas alkanutta vittuuntumista tähä ruokahelvettiin lennoilla!

Nepaliin saapuessa Suomesta muistin tämän ongelmakohdan ennakkoon, ja jotenkin varaussähköpostiini oli eksynyt jonkun asiakaspalvelijan sähköposti, jonne sitten innokkaasti otin yhteyttä. Ei onnistunut vegeruoka kaikille lennoille, mutta edes muutamalle.  Muistaakseni oli kolme vaihtoa, enkä kuollut nälkään.




Astuessani malaysian airlineen kohti australiaa kirosin itseni, olin unohtanu ruokatilaukset perkele. Lipussa ei myöskään ollut ketään asiakaspalvelijaa, enkä osannut tajuta soittaa lentoyhtiöön. No erittäin mairittelevan ystävällisellä äänellä tiedustelin voisinko saada kasvisruoan, koska en osannut sitä netistä varailla. Stuertti erittäin vittuuntuneesti ja hitaalla äänellä painotti, että nämä varaukset kyllä pitää tehdä ennakkoon ja jatkolentoa varten pitää sanoo jollekki checkin hemmolle, mutta sieltäpä se kasvisruoka sitte tupsahti. Kuala Lumpurissa kävin lentoyhtiön tiskillä sanomassa, että mottaisin seuraavalle lennolle sit kasvisruuan. Sanottiin, että valitettavasti pitää tilata 24h ennen. Lento meni kuitenki kätevästi, kun takana oleva ukkeli peruutti kasvisruokansa ja sain sen, om nomnom.

Paluulentoni peruuntui ausseista ja sain käskyn olla yhteydessä lentoyhtiöön. Siinä lippuja selvitellessäni tajusin että wuhuu, voin täs samalla tilata sen ruuan. Ja se onnistui! Kokonainen paluulento ilman nälkäpelkoa!

Meikä o huomenna lähössä klo2055 Helsinkiin ja muistinpa ennakkoon. Soitin sinne, ne sanoo että valitettavasti ois pitäny aiemmin tilata! MÄÄ TILASIN SAATANA 24H AIEMMIN?"?"!?!? sanoin että oonko mää sit syömättä sen koko 24h lennon. Se sanoo että no kai sä voit tiedustella koneesta onks ylimääräsiä!=R)IQ)UTG. Heitin puhelimen seinään.

Mun käy sääliksi kaikkia keliaakikkoja ja herneongelmaisia. Niilläpä vasta halpalentojen järjestely vituttaa. Ja mikä siinäki o, että lihansyöjät saa aina suklaakakku -jälkkärin ja meikä saa melonia. Enkä sit enää kehtaa ruinata suklaakakkuu ku oon jo itkeny itelleni kasvisruokaa. On tämä väärin! Niin väärin!

Kasviseläjän paratiisi on lennot Delhistä Katmanduhun, koska siellä on aina kasvisruokavaihtoehto. Ja kerran oli myös Lontoo-Delhi välillä. Ja newdelhin lentokenttä o ruokailijan paratiisi. Halpaa ja nammmm.



Finnairin lennoilla oon eniten ollu nälissään. Ne ota kyytii kasvisruokaa, jollei oo ennakkoo tilannu josta salaluukusta tilannu erityiseen hintaan....

Tässä tapaamani Koala hillitsemään vitutusta!

Kulttuuritekoja

Täällä Nepalandiassa on tietysti eri tavalla toimivat sosiaaliset pelisäännöt kuin Suomessa ja pitkien vierailujen loppupuolella alkaa aina mietityttää kuka minä oikein olen?! Täällä ei johda mihinkään antaa suoraa palautetta, kertoa miespuoleiselle miten asiat kannattaa tehdä tahi selvitellä välejä julkisesti tai suorasanaisesti.
 

kuvahaaste20: silmät. luentoraapsutus

 Olen Finlandiassa tottunut, että kun asiat vaivaa niin ne sanotaan ääneen ja selvitetään hetipois alta. Tämän maan toimintatavoista olen vielä hukassa, oon ottanu väliaikaismetodiksi "hymyile ja ole kohtelias" vaikka meikää oiski loukattu. Se tuntuu raivostuttavalta! Haluan ärjyä, purkaa pahan olon ja saada vastauksia miksi on toimittu näin. Mutta kokeillaa vetää tällä santi santi metodilla viä tää kuukausi, ehkä opin jotain. Hyssyttelykulttuuri.

Ja oi että, jos ehotat jotain toimintatapaa paikallisille miehille esimerkiksi bisneksissään. Välitön ei ja tunnin luento miksi ei ja miten olen väärässä tässä. Tässä esimerkissä todella toimii "hymyile ja ole kohtelias" -taktiikka, sillä muutamat hahmot ovat ottaneet ehdotuksista vaarin, kun en ole erehtynyt sitä suoraa läväyttämään suustain. Ehdotukset pitää esittää ja pukea ääneen siten, että se mieshahmo saisi itse tämän kuningasidean päähänsä. Tässä ongelmana on se että naiset eivät saa kunniaa tekemästään järkevästä toimintasuunnitelmasta sekä niiden sälyttämisestä miehen ideaksi, mutta ainakin homma toimii. Haasteita haasteita, mutta luultavasti opin tästä itsehillintää.

kuvahaaste10: lähikuva. yksityiskohta meikän tattoonjumalattaren korviksen aluista!!

Tulipa muuten ensimmäinen kokemus olla sosiaalialan ammattilaisen ohjaamana, nyt tiedän miltä asiakkaistani tuntuu :D. Oli aamuherätys raftinkiin viiden-kuuden aikaan ja sanoin Taimoulle, että en salee lähe, pelottaa, väsyttää en halua, yäk, ei huvita. Kerrottakoon, etten ole aamulla kaikkein positiivisin, iloisin saatika motivoitunein. Taimou rauhallisella äänenpainolla (PERKELEEN ÄRSYTTÄVÄÄ) osallisti minua retkeen ja käytti kaikki katalimmat taktiikat ohjaustaidoissaan, uhkaus, lahjonta, syyllistäminen. Se ärsytti nii palio, että tuntu että oikiasti koin pikaisen säälintuntemuksen joillekkin jääräpäisimmistä asiakkaistain. Tiuskasin Taimoulle että nyt ei olla töissä, johon hän tokaisi ärsyttävän rauhallisesti, että nyt kyllä alkaa kyllä tuntua siltä. Sit hellyin ja lähin pakkaan tavaroita.

 Voi asiakas parkoja, meikäki o yhtä determinded aina heijän tavoitteidensa toteutumisessa ja tällästä taimoun kaltasta joustamattomuuttakin löytyy melkein jokaisessa kohtaamisessa. Usein se on vain asiakkaan parhaaksi (toivotaan, ei aina), meikäki nautti Räftingistä ja oli adrenaliinia varpaassa asti. Työssäin ja sekä maalauksessa ja piirtämisessä on hyvänä puolena se, että ikinä ei voi olla valmis. Jatkuvasti on kehitettävä itseään, muuten siitä kärsii itse ja asiakas.

 

kuvahaaste: kasvoton omakuva. kasvot sulanu poies, live study by urokseni...

virkistykseksi pariskuntakeskustelua:
-I smell bad today

- yea you do

-But you smell bad too
- yea, cause I had to fart and smell bad so you wouldn’t feel sad smelling bad all alone.

-Actually when u fart its not you who smells, it’s EVERYTHING.
aamulla: you are so full of love, and gas!

Meikällä o aina Namo Buddhan aterioiden jälkee vallan varsin värikkäät kaasuesiintymät. :O

kuvahaaste13: yöpöydälläni. pampula, piirroslehtiö, tarjouslappu (en oo ennemmin nähny täällä nii halusin talteen), kirjoja, joista liian paksu perhoseksi meni yhessä yössä, aah<3. tuosta coelhosta en tykkää, se ei etene.

ja aamulla pokharaa pyörällä, n 6h ajoa. klo 6 on lähtö kuulemma. auts. kankut kiittää.
ps. voisiko joku silmäkäs kertoa, onko plokissani esiintyvät kuvat liian pieniä. tartteeko isompia?

Terpparallaa

kuvahaaste 18: rutiini. Ennen töihinlähtöä riehutaan, ollaan hippaa, painitaan tai oikeasti tapellaa. Kuvassa meikää kannetaan luolamiestyylillä. Aamut o hauskoja

 Moon ollu ny nii kiireinen, etten oo kerenny kirjottaa. Toverini Taimou tuli kylään Ollin kanssa ja siitä lähtien en oo kerenny hurjasti murehtimaan olemassaoloani. Molin raftaamassa ensimmäistä kertaa elämässäin. Vanhenen ja huomaan sen siitä, että normi asiat, kuten VESI on alkanu pelottaa. Raftaamisessä oli mahollista lillua virran mukana sekä hypätä kielekkeeltä, mutten pystyny. Yritin hypätä mutta silmissä sumeni ja olin häpeän sijaan onnellinen ku opas sano, että mennäänpä sitte takasi samaa reittiä mitä tultii ja pääsin pulahtamaan veteen sulavasti kiveltä.

Eli olen vanhempi, koska: pelkään normiasioita: vettä ja kipua (tattoot) ja en piittaa disrespektistä vaan valitten mieluummin mukavuuden, kuten kiveltä jokeen pulahtaminen. ja mullon naamas juonteita. Moon pian mature!

Pidin päällä ekaa kertaa märkäpukua niiku flipperissä kaikillä näyttelijöillä oli. Meikäki pääs ahtautumaan sellaseen wooow! ei ollu kovin spektaakkelinomainen ensikokeilu, takapuolessa oli reikiä ja Anna kertoi, jotta märkäpukua ei tarvi ottaa pois jos tuloo vessahätä. Senku kusoo jokee puku päällä. Sen jälkee mielessä pyöri vaan, että haudon itteäni satojen edeltäjien ureassa. Mut overall oli hurjaa ja kouristeli mahasta kaikki pomput! suosittelen kokemaan rafting!

Nyrkkeilys oon edistyny, Guru ei enää laita meikää sparraamaan uusien tulokkaiden kanssa vaa useimmiten sparrauttaa meikää ite, joka kertoo siitä että silläkin o vihdoin toivonkipinä heränny. Sen takia oonki saanu uuden IKI OMAN LIHAKSEN! Se on pieni suloinen ja ensimmäinen mitä olen koskaan omistanut x2 koska non molemmissa käsissä! awww <3. Vielä ei käsi/jalka/kestävyys/blokkaukset onnistu yhdessä mitenkään erityismaininnan arvoisesti, mutta lyönnit alkaa tulla jo oikeasta kulmasta. Meinaan järjestää itteni Suomessa taas savateen tahi vastaavaan. Mainioin urheilukeino koskaan, ei huomaa urheilevansa ko pitää blokkia ja paeta ja samalla yrittää osua ja ps. -7kg syyskuusta!

kuvahaaste 09: jotain hauskaa. käytii romanttisella pariskuntaretkellä. hauskaa siitä teki se ettei tapeltu ollenkaa ku oltii yhteistuumin nii shokissa kuinka paska se hotelli oli ja kikateltii kovaa kohtaloamme. HYYYYYI, likaset lakanat perusteltii sillä, että kato ku oli semmonen intialainen mies sielä asumassa kolme päivää. NO JAA VAIHTAKAA NE LAKANAT VIERAIDEN JÄLKEE HYIVITTU. mikä selitys:D? hotelli mies sano et o wifi, tv ja kuumaa vettä suihkus. no ei ollu mitää, ja ennen suihkua sano viel et jos ei oo kuumaa vettä nii ei sit tarvi mielellään valittaa siitä. :DDD ei ristus! mut oli hauskaa :D

kuvahaaste 14: 'missä minä nukuin' on harhaanjohtava, koska nukun tässä edelleen. ja aamupalaksi söimmä pähkinöitä kuten lattiasta huomaa

kuvahaaste11: kenkäni. täs o mun kaikki kengät (nebalis), suomes o neljä paria lisää converseja :O!

kuvahaaste 08 - jotain mitä tein. kävin häis.

kuvahaaste 29: ärsyttävää. ärsyttää tälläset harhaanjohtavat mainoslauseet: "provides as much energy as a glass of milk"? no kainy ku sokeria o kilo. "fruit power" hah, my ass tämä tuote oo karpaloa nähnykkää!

Meikä aikoo tehä vertailevan postauksen Nepalin/Intian naistenlehtien juttujen loistavuudesta ja sisällöllisyydestä vs. Suomen naistenlehtien tarjonnasta: "näin saat 10 orgasmia päivässä". Katotaa kumpi voittaa, ite veikkaan Nepalii. ps. tää kuva o teaseri.

Tää o ollu aika alkoholinhuuruista aikaa nyt ku o vieraitakii (tekosyitä?). Tälläsinä rapsapäivinä sitä päättää vaa jättää koko juopottelun siksee, emmä saa siitä juuri mitää muutaku rapsan. mut viikon päästä lakkoilu onkin unohtunut ja krapula on taattu. Höpöttelen enemmän päissäni ja tanhuan viimestä päivää, mut oisha se ny siistiä osata ilman viinaaki tanssia. Otan projektiksi! Meikän uros on täysin alkoholiton. Välillä kadehdin sen elämän sisältöä ja välillä suren parisuhdettamme, sitä että meikällä o morkkis ku ryyppään ku toinen istuu kotona. Että osaanki olla JUNTTI! mut tää juopotteluaihe o iha paska ja booring en jaksa jauhaa tästä.

Olin eilen skapunkkia kuuntelemassa, oli kaks pändiä tää kuvassa oleva oli eka. Seuraava oli huikee tyttörumpalilla varustettu sanomaa sisältävä musiikkiyhtye joka lauloi monsantosta, koulutuksesta, facebookista, poliiseista. Melekose rohkiaa ja ihailtavaa! oli pakko myös kätellä rumpalinaista ja palvoa ja kumartaa! Go girls!

Pihalla sataa. MÄ RAKASTAN SADETTA. Se ropisee palmun lehtii ja peltikattoon, onko mitää hienompaa? Tuloo mielee Suomen syksyt ja tuoksut. Täs samalla muuten aika perkeleen jännää seurata että mitä helevettiä tuola Ukrainassa tapahtuu? Saa streaminä lukee sodan uhasta, hyyytävää...

onko kellää ongelmia noiden kuvien asemoinnissa täällä bloggerissa vai johtuuko se vaa tästä sateesta?

Glamyyriä

Voin jo valmiiksi pahoitella, että vaikka joskus yritän kiillottaa tästäkin plokista sellasta loistokasta, että varmasti kadehtisitte meikän hohdokasta ja glamourpitosta elämää, nii musta semmonen kiillottaminen o kylla aika haistapaska touhua ja näin aina välillä aion oksentaa ITSEINHOA JA REALISMIA, jota siis pilkkuvirheistäni huolimatta tässä pahoittelen.

ill eat your brains and gain your knowledge

Meikä täällä lepakkoluolassaan on käyttäny saatanasti aikaa kauniiden ja rohkeiden blogien lukemiseen ja suoraa sanottuna kadehtinu, jotta vitsi ku oisin itekki noin raikas, kaunis, tasapainoinen ja ennenkaikkea päämäärätietoinen. Toki kauniiden ja rohkeidenkin blogeissa on mielialalääkereseptit vilahdelleet yhdellä jos toisellakin, mutta vain coolisti sivulauseessa. Tästä sherlokin vaistoni heräilivät ja totesin yksinomaan, etttä plokeissa näytetään se mitä halutaan ja kehdataan näyttää. Muistakaa ny tätäki plokia lukiessanne, jotta nämä o tarkkaa harkittuja postauksia mitä tänne suollan.

rrooar

Koska tämä on meikän blogi, teen nyt itseraatelukirjoituksen. Elämässäni olen huomannut, että sillon ku oon toimeton ja vailla sosiaalisia kontakteja alan flippailemaan. Joskus myös väsymyksestä ja joskus vailla syytä. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että makaan sängyssä 3-4 päivää, en käy suihkussa ja raivoan poikaystävälleni, se ei ole mitään "vittu jätit wc-pöntön kannen auki, höh" -kilahtelua, son aivan armotonta itkuhuutoraivoa, jossa analysoidaan toisen luonne/käyttäytyminen ja haukutaan se ihan maanrakoon. ja vittuku se hävettää. riehumiseni kuuluu naapuriin, yläkertaan, ihan joka paikkaan ja kehitänkin sillä lievän noidankehän, koska en kehtaa poistua asunnosta enää ja täten jään vaille sosiaalisia kontakteja. Tätä totaaliflippaamista sattuu n1x/kk, jos on stressikausi useammin, jos on mielekästä tekemistä niin voisiko olla jotta harvemmin?

irl

Oon pikkuhiliaa alkanu antaa itelleni anteeksi tätä käytöstä, koska tiiän että son opittu käyttäytymismalli. Anteeksi antaa minulle myös poikaystävä, jota en aivan ymmärrä. Haluaisin kuulla välillä, että "oo jumalauta välillä hiljaa ja tee jotain elämälles, äläkä muita syyllistä". Mutta saan sen sijaan tukea ja kannustusta. "Kyllä se siitä, ei hätää". Ei tietenkään välittömästi raivotessani, mutta muutaman tunnin keskustelun jälkeen, kun oon rauhoittunut ja pystynyt avata mietteeni sanoiksi hysteerisen solvaamisen sijaan. Tämä riehuminen saa minut tuntemaan itteni maailman rumimmaksi ja mätäisimmäksi ihmiseksi.

tässä kato tämmönen katse tulevaisuuteen etc bullshit

Oon vielä siinä vaiheessa kasvua, että syytän lapsuuttani tästä millanen nyt oon ja syytän kaikkia kusipäitä, jotka o meikää kaltoinkohdellu etc. Sen  huomaan siitä, että raivokohtausten huipulla alan miettiä lapsuustapahtumia, kaikkee rumaa puhetta mitä sillo esiinty ja meikän fiiliksiä sillo. Joo okei, oli haasteellinen rooli lapsijennalla, mutta nyt riittää. En ole päässyt raivokohtauksista syyttämällä lapsuutta. Yhä vielä flippailen. Nyt tarvitaan uusi plääni. Lapsuudesta en kerro tarkemmin, en halua riepostella.

Mä väitän, että minulla ei oo koskaan ollu rento ja joustava ote elämään. Oon ollu/olen ns. takakireä, joka jatkuvasti murehtii tulevaisuuttaan, ihmisten mielipiteitä itsestä, omaa ulosantia. Olen myös tehnyt päätöksiä elämässäni, esimerkiksi koulutusten suhteen, jotta vanhempani olisivat tyytyväisiä. Eipä ne siinä painostamisessa ihan suuren suurta rikosta oo tehneet, on varma työ aina ja opin koulutuksessa paljon itsestäni sekä saan työssäni auttaa muita. Varma työpaikka mahdollistaa sen, että uskaltaa lähtee ja matkustaa. Itsestään oppiminen aiheuttaa sen, että tyytymistään ei yritä harhauttaa shoppailulla, ryyppäilyllä, huumeilla, paikoilleen jäämisellä, vaan uskaltaa pikkuhiliaa tiedustella, että minkäs vitun takia nyt tuntuu näin ahtaalta päässä. Mietityttää, että jos olisin saanu tehä omat polut ja virheet ilman painostusta nii oisko tässä kirjottamassa tasapainosempi eukko. Ei varmaankaa toisaalta.

vähäpukeista estetiikkaaaaaaaa

No enivei, meikän miellyttämisenhalu aiheuttaa mystisen varautumisen kanssaihmisillä, niillä, jotka meikän kanssa ensimmäisiä kertoja kanssakäy. Ne saattaa alkaa tietosesti vältellä, ottaa etäisyytä ja pilkata isossa joukossa. Siitäki tuloo morkkis ja olo että oon ihan paskaläjä enkä kelpaa kellekkää ja hengityski haisee. Tää johtuu ihan huonosta itsetunnostani. En oleta tilanteen muuttuvan ennenku oon "ei kiinnosta teijän mielipiteet" mentaliteetilla liikenteessä. Sitä odotellessa pakko kiittää ystäviä, jotka hyväksyy mut tälläsenä viallisena ja silti kannustaa kannustaa vaa.

mää valittin vaa kuvat joissa näytän mielestäni somalta

Olen lukenut kasan parisuhdeoppaita, itsetunto-oppaita, käynyt meditaatioleirillä, keskustellut tuhansia tunteja ystävien ja tovereideni kanssa tästä päänsisällöstä, mutta silti poljen paikallani. Yhä häpeän käytöstäni ja pillitän peiton alla. Kaipa se sit on nii, että pitää vain lopettaa raivoaminen ja tehdä itsestä BFF. Ja minähän teen. Kaiken itsekkyyden alla on varsin loistava nainen, pitää vain kaivaa kannustaa se esiin. Mä luulen että siihen auttaa se, että elämässäni pääsen tekemään jotain, jota rakastan. Meinaan työkseni tai harrastukseksi. Se jos mikä kunnostaa itsetuntoa. Meditaatioleiri oli hyvä silmien avaus, meikän kanssa joudun kuitenki viettämään lopun elämääni.

tälläistä seesteistä meillä on aina, joka päivä ja perjantai

Vittu tämä 26 -vuotiaan elämä o iha kuraa meikälle, oon pahin viholliseni. Tämä o pahempi ku murkkuna, jolloin sentään olin itseni kuningas eikä kenenkään mietteet kiinnostaneet paskan vertaa, menin vaa ja viiletin, vapaana ja villinä. Siitä sit vuoden päästä olikin huono itsetunto ja kilahtelin ensimäiselle poikaystävälle minkä kerkesin.

maailman paras nimi verkolle -fuckface! määki laitan ku omistan oman routterin!

Joo, tämän postauksen tarkoitus oli ruoskia itseäni eilisen riidan takia ja näyttää teille, että elämä ei ole lainkaan glamyyriä vaikka kaikki iltapäivälehdet sitä teille ja mulle uskotteleeki saatana.

Ja niille, joiden elämä on tasapainoista ja onnellista haluan sanoa, jotta onneksi olkoon ja minäkin löydän sen koloni maailmasta kyllä. Ette häpeä tai piilottele onneanne tai mottaan.

Niille joilla menöö viä huonommin ku meikällä sanon, ei hätää baby steps.

Kaikille niille, jotka aatteloo että ei saatana mikä ruikuttaja ja luuseri ja tunteellinen ituhippi sanon, että onnea nallekarkeistasi. Pidä niistä lujaa kii.

Tähä postaukseen liitän vain glamoyr kuvia nii meette aiva sekasi, että mikä vitun juttu tämä on IHA RISTIRIITANE NIIKU MINÄKI.
Ja kaikille niille, jotka teette hienoja glamourplokeja, jatkakaa. Ihan on teillä oikeus näyttäytyä sellasena ku haluatte, hienojen kuvien laittamine itestää saattaa jopa nostattaa itsetuntoa. Sen takia laitoin vaa hienoja kuvia itestäni tähä ruikuliin liitteeksi.

ja kaikille niille jotka aattelee, että minä seikkailen upeasti maailmalla ja olen oikea uhkea seikkailijatar niin, vaikka kuinka matkailee omat aivot valitettavasti tuloo aina matkakaverina T: neljättä päivää sängyssä pillittämässä omaa huonomuuttani

ducktales!!!

mä ny aiva unohin ton kuvahaasteen. valehtelen, muistin sen iltasin ja sit ei ollu mitää tarpeeksi cooleja kuvia antaa. teen sen hitaampana. ps. heräsin tänää tietysti nakupellenä ko landlorditar syöksyy sisälle sähkömiehen kanssa. kyllä taas hävettää. akka huutaa koko yön ja aamun, sit puolille päivin nukkuu nakupellenä täällä. ei oo landlorditar koskaa mitää poikkipuoleista sanonu ääneen, kiitos tästä. välillä kysyy urokseltani, että haluuks et mä laitan ton meidän bhain siivoomaan teiän kämpän.

hakkaan tästä nämä halot ensin